Runsaat neljä vuotta sitten mietin mahtaakohan minusta olla kuoromieheksi. Mutta kun kutsun saaneena lauloin koelauluna Nokia-marssin eikä Vesa Rantamäki siitä hylsyä antanut, niin tässä sitä ollaan!Pidän tästä harrastuksesta. Aloittaessani olin vielä työelämässä mukana. Oli mukava havaita tiukankin työpäivän iltana, että työasiat eivät olleet syventymistä vaativien harjoitusten aikana käväisseetkään mielessä. Johtajanamme Vesa pitää harjoituksissa muuten leppoisaa ilmapiiriä, mutta edellyttää, että aluksi hankalankin tuntuiset laulut soivat konserttitilanteessa niin, että selkäpiissä väreilee. Harjoitusten lomassa pidämme pienen paussin, jolloin voimme vaihtaa kuulumisia kavereiden kesken. ”Turpakäräjät” jatkuvat valitettavasti usein myös tauon jälkeen, jolloin keskittyminen laulamiseen kärsii. 51 toimintavuoden aikana kuoromme ohjelmistoon on kertynyt kolmisensataa laulua: isänmaallisia, kansanlauluja, sota-ajan lauluja, hengellisiä, serenadeja, lastenlauluja, iskelmiä jne. Minä pidän tutusta ohjelmistostamme, meidän tavaramerkistämme, joistakin lauluista vallan liikutukseen saakka. Haluan oppia myös uutta ja edesauttaa osaltani, että ohjelmistomme kehittyy.
Kun Georg Ots laulaa: ”Vuodet vierii armahani, elon ilta luoksein saa…”, koskee se meitä laulajiakin tasapuolisesti, ikäännymme vuosi vuodelta. Uudet laulajat ovat meille tärkeitä, nuoret tulijat houkuttelevat myös uusia ikätovereita mukaan. Kauan kuorossa laulaneet taas mahdollistavat pitkäjänteisen kehityksen, ei vain laulajille itselleen vaan myös koko kuorolle. Kehityksen ja innostuksen säilymiseen tarvitaan myös kaiken aikaa uutta ohjelmistoa. Uuden oppiminen on kaiken lisäksi hauskaa ja palkitsevaa!Suosittu tv-ohjelmasarja ”Kuorosota” todistaa osaltaan kuoroharrastuksen uutta tulemista. Laulamisen riemun lisäksi tämä harrastus toteuttaa nykyisin kaivattua yhteisöllisyyttä tänä korostuneen itsekeskeisyyden aikana. Mukaan pääsy ei vaadi muuta kuin, että sävelkorvaa omaava mies ottaa ja tulee mukaan.
Pinsiön Mieskuorolla on onni laulaa kolmen pitäjän Pinsiössä. Niinpä meillä on kuorolaisia Hämeenkyröstä, Nokialta ja Ylöjärveltä, joiden rajat yhtyvät kylän sisällä. Laulajia on myös Tampereelta. Kuorollamme onkin luontevasti yhteistyökumppaneita näiltä paikkakunnilta, mikä rikastuttaa ja monipuolistaa esiintymismahdollisuuksia ja ohjelmistojen sisältöjä. Lämmöllä muistelen kahta yhteistyökuviota parin menneen vuoden ajalta: Marssilaulu-kansanooppera (lähes 20 esitystä) ja Suomenhevonen-kantaatti Teivon Kuninkuusraveissa 2011 yhdessä Ypäjän hevosopiston ratsukkojen kanssa. Tärkeä yhteistyöakseli kuoromme taustavoimana on Hämeenkyrön kansalaisopisto, jonka opintopiirinä harjoittelemme.